bodrum escort türk porno porn porno izle porna izle
Huotilaisen_artikkelikuva

Mitä oppiminen tekee aivoillemme?

Vieraskynä: Minna Huotilainen

Ihminen on luontaisesti utelias. Uteliaisuutemme kohdistuu eri asioihin: jotakuta kiinnostaa sotahistoria, kun taas toinen syttyy uudesta ruokalajista, käsityötekniikasta tai vieraasta kielestä ja kulttuurista. Uteliaisuus herää helposti myös elämäntilanteen mukaan: vauvaa odottavaa kiinnostaa yhtäkkiä sikiönkehitys ja rivitaloon muuttanutta puutarhanhoito. Uteliaisuus saa meidät etsimään tietoa ja oppimaan uutta. Mutta mitä tällainen oppiminen tekee aivoillemme?

Oppiminen on aivojen luonnollinen tapa elää. Aivomme oppivat koko ajan enemmän kuin kykenemme tiedostamaankaan. Kaikenlaiset toistuvat ilmiöt ympärillämme muodostavat aivoihin malleja, joihin aivot myöhemmin tukeutuvat. Autolla ajaessamme olemme tottuneet kuulemaan tietynlaisia ääniä, ja tarkkakorvainen autoilija huomaa laakerin kulumisen tai pian odottavat vaihteisto-ongelmat äänestä. Oppiminen on tapahtunut osittain tiedostamattomalla tasolla, mutta nousee hyödyllisellä tavalla pinnalle, kun tiedostamme auton kuulostavan hieman tavanomaisesta poikkeavalta.

Taitojen oppiminen saa aivoissa aikaan pysyviä muutoksia. Kun opettelemme ensimmäistä kertaa ajamaan polkupyörällä, aivot työskentelevät kuumeisesti usean eri tehtävän parissa: polkeminen, ohjaaminen ja tasapainon ylläpito ovat todella haastavia tehtäviä, ja niitä täytyy vieläpä tehdä yhtä aikaa. Aivot ovat todellakin kovassa käytössä. Mutta kun pyörällä ajaminen muuttuu automaattiseksi, aivoissa on tapahtunut paljon muutoksia. Pyöräilyssä esiin tulevista tilanteista ja osataidoista on muodostunut malleja, joiden avulla pyöräily sujuu ilman että joudumme sitä tietoisesti paljoakaan ohjaamaan. Nämä mallit ovat uusia, hermosolujen muodostamia verkostoja aivoissa, jotka ovat syntyneet taidon oppimisen ja osataitojen automatisoitumisen myötä. Sieltä ne löytyvät aina tarvittaessa: kunnolla opittu taito ei ole suuressa vaarassa kadota.

Kun otamme vastaan uutta tietoa, joudumme aktivoimaan aivoissamme tähän liittyviä käsityksiämme ja tietojamme ja punomaan uuden tiedon osaksi aiempaa samaan aiheeseen liittyvää hermosoluverkostoa. Uusien tietojen oppiminen saa aikaan muistojen ja tietojen aktivoitumista ja haastaa aiemmin opitun. Joskus puhutaan jopa pois-oppimisesta: kun saamme uutta tietoa, joka osoittaa ettei aiemmin todeksi luulemamme asia pidäkään paikkaansa, joudumme muokkaamaan aivojen hermoverkkoa kunnolla. Tässä tilanteessa voimme kokea hetken epävarmuutta: miten kaikki aiemmat käsityksemme sopivat yhteen tämän uuden tiedon kanssa? Käsitysten muuttaminen on kuitenkin kannattavaa, sillä lopputuloksena on entistä selkeämpi ja todenmukaisempi käsitys maailmasta.

Oppiminen on aivojen muovautumista, ja se on aivojen terveydelle hyvin tärkeää. Mitä tapahtuisi, jos emme enää oppisi mitään uutta? Altistaisimme itsemme deprivaatiolle eli merkityksellisten ärsykkeiden ja tapahtumien puutokselle, jolloin aivot jäisivät toistamaan ennustettavia tapahtumia ja toimintoja. Tekisimme kaikki asiat joka päivä samalla tavalla, ja lopulta aivokuori ohenisi ja aivojen kapasiteetti pienenisi vaarallisella tavalla. Deprivaation välttämiseksi haasta itsesi oppimaan. Vähintä, mitä voit tehdä, on liikkua uusissa maisemissa vaikka tavanomaista kävelyreittiä vaihtamalla, tavata uusia ihmisiä ja muokata tapojasi: jos olet oikeakätinen, avaa kotiovi vaikka välillä vasemmalla kädellä. Mutta vielä parempaa on tämä: ilmoittaudu uudelle kurssille, opiskele uutta kieltä, elvytä kauan sitten unohtunut musiikkiharrastus tai vaihda soitinta tai musiikkityyliä, käy luennoilla, liity harrasteryhmiin ja kuoroon, kokeile uutta liikuntalajia, ratko pulmatehtäviä, etsi sinua kiinnostavista asioista uutta tietoa ja opi uusia, sinua kiinnostavia taitoja. Kaikki tämä pitää aivosi parhaassa mahdollisessa vireessä ja nuorekkaina – ja on kaiken lisäksi hauskaa.

 

Minna Huotilainen

Minna Huotilainen

Minna Huotilainen on helsinkiläinen kognitiotieteen dosentti ja aivotutkija, joka tutkii aivotoimintaa työn, musiikin ja oppimisen näkökulmasta.

Vastaa