bodrum escort türk porno porn porno izle porna izle
class-1459570_960_720

Nuorten usko koulutukseen on vahva

Vieraskynä: Herttaliisa Tuure

Suomi on maailmankuulu korkeatasoisesta koulutuksestaan ja osaamisestaan, joka näkyykin lähes joka päivä uutisissa. Maaliskuussa julkaistu Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017 kysyi nuorilta kokemuksia osaamisesta ja koulutuksesta. Tutkimuksen johdosta saamme vihdoin tärkeää, nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä osaamisesta ja koulutuksesta keskusteluun mukaan.

Suomalaiset arvostavat koulutusta, tutkimusta ja sivistystä. Nuorilla on vahva usko koulutuksen ja sivistyksen merkitykseen. Nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan työnsaantimahdollisuuksia. Uusien asioiden oppimista pitää hauskana 96 prosenttia nuorista ja laajaa yleissivistystä itsessään tärkeänä pitää 96 prosenttia nuorista. Näiden lukujen valossa elinikäisen oppimisen tavoite ei varmasti ole tämän päivän nuorista kiinni.

Suomalainen koulutusjärjestelmän perustana on mahdollisuuksien tasa-arvo. Olemme Suomessa sitoutuneita siihen, että jokainen lapsi ja nuori pääsee taustastaan riippumatta yhtäläiselle koulutuspolulle. Silti joudumme kysymään, onko koulutus kaikkien nuorten ulottuvilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta? Nuorisobarometri osoittaa, että raha erottelee nuorten oppimismahdollisuuksia.

Koulu on nuorille tärkeä oppimisen paikka, mutta yhä enemmän oppimista tapahtuu myös koulun ulkopuolella. Nuorisobarometrissa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa nuorten kokemuksia oppimisesta koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, harrastuksissa, nuorisotyössä ja työelämässä. Nuoret oppivat edelleen paljon yleissivistystä, oppimaan oppimista ja kykyä tavoitteelliseen työskentelyyn koulussa. Koulun ulkopuolella opitaan erityisesti sosiaalisia taitoja, suvaitsevaisuutta, päätöksentekokykyä ja kriittistä ajattelua.

Nuorten näkökulmasta on tärkeää koulun ulkopuolisen oppimisen merkityksen ja sen tunnistamisen kehittäminen. Nuoret tarvitsevat apua oman osaamisensa sanoittamiseen. Ammatillisen koulutuksen reformin ja lukiolain uudistuksen myötä aikaisemmassa koulutuksessa tai vapaa-ajalla hankitun osaamisen tunnistaminen osaksi opintoja paranee.

Koulun ulkopuolinen oppiminen tapahtuu usein vapaa-ajalla harrastusten parissa, ja rahanpuute seuraa nuoria myös vapaa-ajalle. Ne nuoret, joilla taloudellinen tilanne ei mahdollista harrastamista ovat myös riskiryhmässä jäädä koulun ulkopuolisen oppimisen ulkopuolelle. Nuoret kokevat oppineensa koulun ulkopuolella eniten sosiaalisia taitoja, suvaitsevaisuutta, ongelmanratkaisukykyä, päätöksentekokykyä ja kriittistä ajattelua. Nämä ovat myös taitoja, joita tarvitaan tulevaisuuden työelämässä yhä enemmän.

Tulevaisuuden erilaiset skenaariot nousevat päivittäiseen keskusteluun. Työn murroksesta on puhuttu paljon ja tunnustettava tosiasia on, että ilman toisen asteen tutkintoa nuorten työllistyminen tulevaisuudessa on yhä haasteellisempaa. Tulevaisuuden työelämässä pärjäävät parhaiten ne, jotka osaavat laskea ja puhua.

Tulevaisuudenusko on nuorille merkittävä voimavara. Nuorten koulutusmyönteisyys on niin nuorten kuin Suomenkin näkökulmasta tärkeää. Meidän kaikkien tulee kiinnittää enemmän huomiota oman osaamisen päivittämiseen muuttuvassa maailmassa. Monimuotoiset opintopolut ovat merkittäviä elinikäisen oppimisen toteutumisessa, etenkin kun kouluttautuminen yhteen ammattiin tuskin riittää koko työelämäksi. Otetaan tässä ensimmäinen askel ja puhutaan osaamisen ja kouluttautumisen kartuttamisesta positiiviseen ja kannustavaan sävyyn.

Herttaliisa Tuure

Herttaliisa Tuure

Kirjoittaja on Helsingin seudun kesäyliopiston hallituksen varapuheenjohtaja ja Valtion nuorisoneuvoston pääsihteeri.

Vastaa