bodrum escort türk porno porn porno izle porna izle
33308755_2043822842312217_8349080050175311872_o

Miksi liikuntapiirakka ei maistu suomalaisille?

Vieraskynä: Anne-Mari Jussila

Liikkuminen on tärkeä tekijä terveyden edistämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä koko elinkaaren ajan. Lisäksi liikkumisella on todettu olevan yhteys mm. mielialan kohentumiseen ja oppimiseen. Puhumattakaan liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden yhteydestä.

UKK-instituutin kehittämä Liikuntapiirakka kertoo konkreettisella tavalla terveyden edistämiseksi tarvittavan viikoittaisen liikuntamäärän ja antaa esimerkkejä liikuntamuodoista. Liikuntapiirakoita on tuotettu aikuisille (18–64-vuotiaille) ja ikäihmisille (yli 65-vuotiaille), sekä siitä löytyy myös sovellettuja versioita (yleissairaus, apuvälineen käyttö, pyörätuoli). Lisäksi yhteistyössä entisen Nuori Suomi ry:n (nykyinen Olympiakomitea) kanssa on tuotettu lasten ja nuorten liikuntasuositus.

Aikuisille suunnatun liikuntapiirakan mukaan kestävyyskuntoa voi parantaa liikkumalla viikoittain vähintään 2 tuntia 30 minuuttia reippaalla tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavalla tasolla. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään 2 kertaa viikossa. Ikäihmisten liikuntapiirakassa suositukset ovat lähes samat, mutta siinä on korostettu erityisesti lihaskunnon ja notkeuden säilyttämistä, sekä tasapainon kehittämistä 2-3 kertaa viikossa. Kouluikäisten lasten tulisi liikkua suomalaisen liikuntasuosituksen mukaan 1 tuntia 30 minuuttia monipuolisesti ja puolet ajasta reippaasti. Pienille lapsille suositellaan jopa 3 tunnin liikkumista päivittäin.

Liian moni suomalainen liikkuu kuitenkin vähemmän kuin suositukset kehottavat. Aikuisista vain 10% saavuttaa koko suosituksen (sisältäen lihaskuntoliikkumisen) ja lapsista noin 30% liikkuu suositusten mukaisesti. Miksi liikuntapiirakka ei siis maistu meille suomalaisille? Onko se liian suuri pala nieltäväksi, maistuuko se pahalle, eikö meillä ole siihen varaa, vai eikö sitä ehdi vaan syödä? Liikuntapiirakan voi halutessaan palastella hyvin pieniin osiin, jopa murusiin. Liikkumisen muodoissa ja tyyleissä vain taivas on nykyään rajana. Kaikille löytyy laajasta tarjonnasta se oma juttu. Myös maksutta. Muutoksen ensimmäiseksi askeleeksi riittäisi myös istumisen tauottaminen ja vähentäminen. Liikkumisen sallivuus on siis huipussaan. Ja itseasiassa aikuisten ja ikäihmisten liikuntasuosituksen täyttämiseen tarvitaan vain 2% valveillaoloajastamme. Arjen muutosmahdollisuudet ovat meillä työkalupakissamme olemassa, mutta miten me osaisimme käyttää niitä paremmin? Miten ryhtyisimme toimeen?

Liikkumisen edistäminen on monitasoista ja monimuotoista, koska ihmisen käyttäytymiseen ja sen muutokseen vaikuttavat useat tekijät. Lähiyhteisöt, esimerkiksi perhe ja ystävät, vaikuttavat arjen liikkumisen tilanteisiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi työpaikka ja erilaiset paikallisyhteisöt muovaavat liikkumisen puitteita. Myös yhteiskunnallinen päätöksenteko vaikuttaa ympäristöihin, jotka voivat joko tukea tai haitata liikkumista. Liikkumisen edistäminen on siis monen tekijän summa ja laajan joukon yhteistyön tulosta. Ennen kaikkea se on yksilön oma päätös, päätös arvostaa ja rakastaa itseään yli muiden. Voisiko tuossa ajatuksessa olla se mauste, joka antaisi liikuntapiirakalle sen tarvittavan lisämausteen? Jos minä itse voin hyvin, pystyn jakamaan hyvää oloani myös läheisilleni.

UKK-instituutti on yksityinen terveys- ja liikunta-alan tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. Instituutin tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä paikallaanoloa, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Instituutin taustasäätiö on perustettu vuonna 1980 ja tällä hetkellä UKK-instituutissa työskentelee reilut 50 työntekijää.

UKK-instituutti jalkauttaa vaikuttaviksi todettuja liikkumisen edistämisen toimintamalleja ja työkaluja sosiaali- ja terveys sekä liikunta-alan toimijoiden käyttöön. Lisäksi instituutti mm. tuottaa liikkumisen edistämisen materiaaleja suoraan väestölle.

Maksuton Testaa liikkumisesi – liikuntapiirakkasovellus antaa tietoa yksilön liikuntapiirakan täyttöasteesta ja samalla sovellus arvioi istumisen määrän: http://www.ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/

Helsingin seudun kesäyliopiston kanssa on tuotettu useana vuonna peräkkäin yleisölle avoimia luentosarjoja terveysliikunta-aiheista. Viimeisin terveysliikunnan edistämisen luentosarja on juuri käynnissä ja sen kaksi viimeistä osaa järjestetään tulevana syksynä:
16.8. Vähemmän istumista ja enemmän liikettä työpäivään.
6.9. Terve luusto läpi elämän – oikeanlainen ravitsemus ja liikunta elämänkaaren eri vaiheissa.

Lue lisää luennoista ja ilmoittaudu mukaan!

Anne-Mari Jussila

Anne-Mari Jussila

koulutus- ja kehittämisjohtaja
tohtorikoulutettava, LitM
UKK-instituutti / Tampereen Urheilulääkäriasema

Vastaa