bodrum escort türk porno porn porno izle porna izle

Oppiminen on keino muovata tulevaisuutta

Vieraskynä: Mikko Dufva

Paljon puhuttu työn murros pitää sisällään useita kehityskulkuja, joita on avattu esimerkiksi hallituksen tulevaisuusselonteossa. Yleisesti voi sanoa, että digitalisaatio, globalisoituminen ja maapallon kantokyvyn ylittyminen muuttavat työn luonnetta ja määrää, ja edellyttävät uudenlaista osaamista. Tulevaisuuden maailma vaikuttaa monimutkaisemmalta, keskinäisriippuvaisemmalta ja vaihtelevammalta kuin mihin olemme menneisyydessä tottuneet. Saatamme olla sellaisten muutosten edessä, joita emme pysty täysin kuvittelemaankaan.

Monimutkaisuutta ei kuitenkaan kannata pelästyä, vaan pohtia erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia nykyhetkeen.

Työn tulevaisuuden kaksi karikatyyria

Työn tulevaisuudesta voi esittää kärjistäen kaksi vaihtoehtoa.
1.    Työtehtäviä siirtyy tehokkaammille ja alati etevämmille algoritmeille tai digitaalisten alustojen kautta ulkomailla halvalla suoritettavaan keikkatyöhön. Työtä ei onnistuta muovaamaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja työtapoihin, eikä ihmisillä ole riittävästi mahdollisuuksia päivittää osaamistaan. Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa, kun vain harvat saavat toimeentulonsa työn kautta.
2.    Palkkatyötä riittää jatkossakin. Eläköitymisen myötä työn tarve kasvaa ja samalla työn kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan tehokkaasti digitaalisia alustoja hyödyntäen. Ihmisillä on useita kanavia osaamisen päivittämiseen ja uudet työmuodot kuten virtuaalitiimit ja parvityö auttavat mukautumaan joustavasti muuttuviin tarpeisiin.

Edellä esitetyt vaihtoehdot ovat vain mahdollisia kuvauksia tulevaisuudesta, ja todellisuus tulee luultavammin sisältämään piirteitä molemmista ja myös muista ja ennalta-arvaamattomista tulevaisuuden hahmotelmista. Oli työn tulevaisuus millainen hyvänsä, se luo uusia tarpeita osaamiselle ainakin ajatusmallien, oppimisen muotojen ja erilaisten lukutaitojen suhteen.

Elinikäinen oppiminen on elinikäistä dialogia
Ajatus koulutuksesta yksilön henkilökohtaisena kertainvestointina elinikäisen ammatin turvaamiseksi toimii jatkossa entistä huonommin. Oleellisempaa on oppia jatkuvasti päivittämään osaamistaan eri tavoin. Tämä edellyttää toisaalta laajaa pohjaa, jotta pystyy ymmärtämään kokonaisuuksia ja keskinäisriippuvaisuuksia, ja toisaalta ajatusmallia, jossa kaikki toiminta nähdään mahdollisuutena oppia.
Jos työ käsitetään tuottamisen sijasta yhteisenä ongelmanratkaisuna, korostuu yksilön taitojen lisäksi yhteisön osaaminen. Yhteisö ja sitä myötä myös yksilöt yhteisön jäseninä oppivat rakentavassa dialogissa. Koulutus ja oppiminen ei ole tällöin erillistä ja eristettyä muusta toiminnasta, vaan arkinen ja luonteva osa työelämää. Tällaisessa ajatusmallissa korostuu koulutuksen rooli sosiaalisen koheesion rakentajana ja ylläpitäjänä ja lopulta myös keinona kulkea kohti yhteisesti toivottavaa tulevaisuutta.

Koulutus on tulevaisuuden ennakointia
Käytännössä uuden ajatusmallin mukainen oppiminen tapahtuu perinteisten koulutusinstituutioiden lisäksi myös työn ja muun toiminnan reflektoimisen kautta, virtuaalisissa ympäristöissä ja verkkokursseilla, sekä avoimissa paikallisissa oppimispiireissä. Oleellista on miettiä oppimisen muotoja, joiden avulla saadaan mahdollisimman moni mukaan ja siten rakennettua yhteistä osaamispohjaa ja ehkäistyä eriarvoistumista. Tietoa on runsaasti saatavilla, mutta onko kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet omaksua ja tulkita sitä?
Tietotulvan ääressä osaamisen kehittäminen edellyttää kriittistä ajattelua ja mm. medialukutaitoa ja systeemiajattelua. Jotta lisäksi päästään asioihin reagoinnista kohti tulevaisuuden muokkaamista, tarvitaan tulevaisuuslukutaitoa: ymmärrystä siitä, että on olemassa useita tulevaisuuksia, että nykyhetken toimintaan vaikuttavat kilpailevat tulevaisuuskuvat ja erityisesti että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tulevaisuus tehdään yhdessä – millaisen työn ja osaamisen tulevaisuuden haluamme?
Lisää tulevaisuuden kehityskulkuja löydät Sitran megatrendeistä ja Seuraava erä -visiotyöstä.

Mikko Dufva

Mikko Dufva

Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Lisäksi hän pyrkii tunnistamaan ei-ilmeisiä, mutta tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *