bodrum escort türk porno porn porno izle porna izle

Mediataitoviikko: kuvien lukemisen taito

Vieraskynä: Uskonnonopetus.fi:n kouluttajat

Tällä viikolla vietetään mediaviikkoa ja kuun lopulla 28.2. Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme, miten taidekuvia lukemalla voi kehittää kriittistä medialukutaitoa ja annamme ideoita suomikuvien kriittiseen medialuentaan.

Medialla voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa. Yksi tapa hahmottaa median käsitettä on ymmärtää sen tarkoittavan viestin välittäjiä. Tällöin on siis olemassa joku, joka haluaa viestittää eri tavoilla, kuten teksteillä, kommenteilla, videollaan tai kuvillaan jotakin ja hän käyttää jotain välinettä eli mediaa viestinsä välittämiseen. Toisaalta medialla voidaan tarkoittaa eri viestintäkanavia, kuten joukkoviestimiä tai vaikkapa sosiaalista mediaa. Ytimessä median toiminnassa on kuitenkin vuorovaikutus ja se, että on jokin sisältö tai väline jonka kautta ollaan vuorovaikutuksessa. Medialukutaidolla taas tarkoitetaan kykyä lukea, ymmärtää ja arvioida kriittisesti mediaa ja sen tuottamia merkityksiä. Median käyttö ei katso ikää, vaan kaikki lapsesta ikäihmiseen voivat olla sekä median tuottajina, että tarkastelijana.

Taide mediana

Kuvista on mahdollista lukea monenlaisia viestejä. Kuvan tekijällä on aina jokin ajatus siitä, mitä hän haluaa kuvalla viestiä. Kuvan katsojalle kuvan viesti ja merkitys määräytyvät hänen omasta tulkintahorisontistaan käsin: se voi olla yhtenevä kuvan tekijän intentioiden kanssa tai sitten ei. Myös taidekuvaa voi tarkastella viestien välittäjänä, mediana.
Valtaosa eurooppalaisista katsojista luultavasti tunnistaa Albert Edelfeltin teoksesta Kristus ja Mataleena (1890) valkopukuisen miehen Jeesukseksi. Taidehistoriaa tunteva tunnistaa teoksesta 1800 –luvunkin taiteessa yleisen teeman Jeesus ja Maria Magdalena sekä sen, että teos on oman aikansa trendeissä kiinni: kansallisromanttinen ulkoilmamaalaus oli 1800 -luvun loppupuolella suosittua Euroopassa. Suomalaista perinnettä tunteva saattaa huomata yhteyden Kalevan runoon Mataleenan vesimatka, jossa rikkaan talon huonomaineinen tytär tapaa metsässä miehen, jonka tunnistaa itse Kiesukseksi.

Albert Edelfelt. Kristus ja Mataleena, 1890. Öljy kankaalle. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.

Albert Edelfelt. Kristus ja Mataleena, 1890. Öljy kankaalle. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.

Edellä mainitut asiat olivat Edelfeltille tietoisia ratkaisuja. Symbolitutkija löytää kuvasta näiden lisäksi asioita, joita Edelfelt ei välttämättä itse ole tullut ajatelleeksi: taustan puiden voi ajatella viittaavaan kristilliseen oppiin kolmiyhteisestä Jumalasta ja taustalla olevan kiven voi ajatella symboloivan vahvaa kalliolle rakennettua kirkkoa.
Kuvasta voi lukea monenlaisia viestejä myös tuntematta kuvan taustaa. Uskontokriittinen feministi saattaa lukea kuvasta patriarkaalisen kulttuurin naista vähättelevän asenteen, vakaumuksellinen kristitty puolestaan Jumalan armon ja Jeesuksen pelastavan rakkauden. Maalaustekniikasta kiinnostunut kiinnittää huomiota Edelfeltin sivellintekniikkaan ja värien käyttöön. Kuitenkin jokainen kuvan tarkastelija voi syventää omaa tulkintaansa kuvasta tutustumalla syvemmin sen taustoihin. Kuka oli Edelfelt? Millaisessa maailmassa hän eli? Miksi hän maalasi tämän teoksen? Mikä oli hänen suhteensa asioihin, joita kuvasi? Millaisia tunteita kuva herättää ja miksi?
Näiden samojen kysymysten kysyminen minkä tahansa kuvan äärellä kehittää myös kriittistä medialukutaitoa. Kuvan tekijän taustan ja intentioiden sekä sen herättämien tunteiden tarkastelu auttavat havaitsemaan, miten mediassa kuvien avulla voidaan luoda erilaisia tarpeita ja vahvistaa tietynlaisia asenteita.

Kriittistä medialukutaitoa taidekuvia lukemalla

Lue kuvaa -materiaalissa olemme halunneet tarjota välineitä kuvien lukemisen tueksi. Sähköisen median lukuisat sovellukset taipuvat hyvin opetusmateriaalien rakentamiseen. Esimerkiksi interaktiivisiin kuviin on helppo sijoittaa tietoa teosten taustasta ja historiallisesta kontekstista sekä symboliikasta käyttämällä monipuolisesti erilaisia sisältöjä: kuvaa, ääntä, videota ja tekstiä.
Kuviin sisältyvä pedagoginen malli on luotu Marjo Räsäsen kuvien monilukumallin pohjalta. Monilukumalli korostaa medialukutaidon multimodaalisuutta sekä intertekstuaalisuutta: medialukutaitoon sisältyy kyky lukea erilaisia kuvatyyppejä ja tulkita niihin sisältyviä merkityksiä. Itsereflektio ja oma tuottaminen ovat keskeinen osa medialukutaitoa. Omien kuvien tuottaminen syventää tulkintaa tarkasteltavista teoksista ja ilmiöistä sekä ymmärrystä omista arvoista ja suhteesta ympäröivään kulttuuriin. (Räsänen 2015: Visuaalisen kulttuurin monilukukirja.2015)
Kuvia luetaan dialogissa kuvan tekijän ja hänen maailmansa kanssa uppoutuen vaihe vaiheelta syvemmälle kuvan erilaisiin merkityksiin ja tulkintoihin. Omien kuvien tuottaminen on osa tulkintaprosessia. Näin suhde kuvaan sekä ymmärrys kuvien erilaisista viesteistä syvenee ja valmius tarkastella median kuvia kriittisesti paranee. Kuvat toimivat siltana myös yksilöiden ja kulttuurien välillä ja luovat pohjaa dialogiselle vuorovaikutukselle.

Miten minä toimin mediassa?

Me kaikki voimme toimia aktiivisina vuorovaikuttajina mediassa. Sillä, millaisia kuvia ja päivityksiä julkaisemme eri sosiaalisen median sovelluksissa tai miten kommentoimme toisten julkaisuja, vaikutamme ja olemme läsnä mediassa, on merkitystä. Mediaviikolla ja Kalevalan päivän lähestyessä voimme vaikkapa pohtia sitä, mitä suomalaisuus meille itsellemme merkitsee? Minkälaisia asioita liitämme suomalaisuuteen ja miksi? Mitä stereotypioita suomalaisuuteen liittyy yhteiskunnassamme ja miten se heijastuu ja näkyy mediassa? Minkä toivoisin olevan toisin ja miksi? Mitä tiedämme juuristamme ja millaista vuorovaikutusta haluamme olla rakentamassa eri viestimillä ja sisällöillä maamme eri medioissa?

Pedagogisia vinkkejä Albert Edelfeltin kuvan käsittelyyn omassa työssäsi löydät Uskontotuntiunelmia-blogista, jossa tämä kirjoitus on julkaistu hieman muunneltuna.

Mukavaa mediataitoviikkoa ja kuvien käyttöä kaikille toivottaen,

USKONNONOPETUS.FI: n kouluttajat

Essi, Mari ja Salla

 

Helsingin seudun kesäyliopisto on mukana 5.-11.2.2018 järjestettävässä mediataitoviikossa, joka on valtakunnallinen mediakasvatuksen teemaviikko. Mediataitoviikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti  ja se toteutetaan yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Tämä blogikirjoitus on osa Helsingin seudun kesäyliopiston mediataitoviikko kampanjaa.

­

Essi Ikonen

Essi Ikonen

Mari Huotari

Mari Huotari

Salla Vainio

Salla Vainio

Kirjoittajat toimivat Seurakuntaopiston täydennyskouluttajina. He tuottavat koulutusta, materiaalia ja menetelmiä mm. opettajien ja taitolähtöisen oppimisen tueksi. Lue lisää: www.uskonnonopetus.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *