bodrum escort türk porno porn porno izle porna izle

KUN PESSIMISTI TÖRMÄSI POSITIIVISEEN PSYKOLOGIAAN

Vieraskynä: Sini Heikkilä

En oikeastaan pidä nimestä positiivinen psykologia. Se on omiaan karkottamaan luotaan ihmiset, joille tämän tieteenalan löydöistä voisi olla kenties kaikkein eniten hyötyä.

Positiivisen psykologian tutkijoiden mukaan onnellisuustasostamme noin 50 % on perittyä, 10 % selittyy olosuhteilla ja loppuun 40 %:iin voimme itse vaikuttaa. (Tämä pätee silloin, kun perustarpeemme on tyydytetty.)

Eräänlainen epäoikeudenmukaisuus piilee siinä, että he, jotka ovat saaneet perintönä ns. onnelliset aivot, ovat todennäköisemmin onnistuneet elämään niin, että myös tuo 40 %:n palanen on kääntynyt iloksi. Kun taas he, jotka lähtevät liikkeelle onnettomammalla aivofysiologialla… Arvaat kyllä. Ja juuri siksi positiivisella psykologialla voisi olla jälkimmäiselle porukalle paljon annettavaa.

Melkein kuitenkin kävi niin, etten minäkään tarttunut positiivisen psykologian opintoihin, kun ne vastaani tulivat. Onneksi jokin hetkellinen optimismin tuulahdus osui minuun ja käänsi suunnan.

PALJON MUUTAKIN KUIN POSITIIVISTA AJATTELUA

Joyllan Positive Psychology Practitioner -opintojen alku saattaa pessimististä tuntua hieman tuskalliselta positiivisuushötöltä. Alitajuinen tunne siitä, että minunkin pitäisi olla yhtä iloinen kuin muut, on voimakas, ellei sitten ole omissa nahoissaan jo kovin kotonaan. Neuvoni tähän tilanteeseen on: ole rauhassa oma itsesi ja odota ajan kulumista. Asioiden sävyt moninaistuvat ja syvenevät, kun opinnoissa päästään eteenpäin.

Positiivinen psykologia ei nimittäin ole pelkästään positiivista ajattelua, eikä varsinkaan asioiden väkisin vääntämistä kauniiksi silloin, kun ne eivät sitä ole. Esimerkiksi itsemyötätunnon harjoittamisella on mahdollista lisätä sisäistä turvallisuuden tunnetta, joka puolestaan kasvattaa rohkeutta tarttua vaikkapa yhteiskunnan ongelmakohtiin. Kas näin: Jos tekemisistäni ei tykätä ja minut hylätään, tiedän, että löydän ainakin itsestäni ymmärtäväisen lohduttajan. Tai jos mokaan, ei se ole niin vakavaa, ja voin oppia ja kehittyä epäonnistumisen seurauksena jopa enemmän kuin ilman sitä.

Positiivinen psykologia kyllä harjoittaa myös kykyämme huomata hyvä toisissa ihmisissä, arkisessa ympäristössämme ja elämässämme ja kertoo, mitä hyötyjä tästä huomaamisesta on. Ei meidän tarvitse keksimällä etsiä vikoja sieltä, missä niitä ei ole.

Älkää antako minun edes aloittaa aiheesta eudaimoninen onnellisuus! Se on hedonisen onnellisuuden vastinpari, hetkellisen mielihyvän serkku, joka tavoittelee ohikiitävien onnenhetkien sijaan merkityksellisestä elämästä kumpuavaa onnellisuutta, ja on sen saavuttamiseksi valmis ponnistelemaan ja sietämään ajoittaista epämukavuutta. Tästä kaikesta puhuu positiivinen psykologia. Siitäkin kyllä, miksi myös hedoninen onnellisuus sopivasti annosteltuna tekee hyvää itse kullekin – mikä ihastuttava lomapäivä alituisesta merkityksellisyyden rakentelusta!

KUKOISTAVA JA EREHTYVÄINEN SAMASSA PAKETISSA

PPP-opintojen lopputyön myötä minulle tärkeäksi muodostunutta itsemyötätuntoa sovelletaan nykyään myös terapiatyössä. Tämä hälventää positiivisen psykologian rajaa erillisenä psykologian saarekkeena, ja hyvä niin.

Kukaan meistä ei ole vain mielenterveyden haasteita ja ongelmia, joita psykologiassa on valtaosin tutkittu. On kuitenkin paljon heitä, jotka ovat niin tottuneita epäonnistujan ja huonon ihmisen viittaansa, että he tarvitsisivat melkein kuin luvan olla hyviä, kyvykkäitä, tarpeellisia ja toivottuja pystyäkseen olemaan sitä. Positiivisen psykologian menetelmin tapahtuva vahvuuskartoitus voisi olla yksi esimerkki tuosta ”luvasta”. Jokaisella meistä on vahvuuksia, jotka joillakin vain odottavat huomaamista kaiken ongelmien selvittelyn alla.

Samaan aikaan on paljon heitä, jotka kaipaavat kipeästi lupaa epäonnistua. Tiedäthän: Menestyjä, joka tuntee juoksevansa aina vain kovemmin pystyäkseen pitämään yllään loistavan ihmisen viittaansa. Olisi helpottavaa, jos voisi julkisesti, tai ainakin omalla työpaikallaan näyttää pelkäämättä virheensä, mutta sosiaaliset normit vaativat usein aivan muuta.

Itsemyötätuntoon kuuluva jaetun ihmisyyden osatekijä voi auttaa tässä. Se muistuttaa, että kaikki olemme menestyksemme keskelläkin ja siitä huolimatta erehtyväisiä. Epäonnistumme, joskus pienemmin ja joskus suuremmin. Kohtaamme toisinaan vaikeuksia ja se kuuluu ihmisen osaan.

Voidaksemme hyvin ja jakaaksemme hyvää ympärillemme tarvitsemme kokonaista ihmisyyttä. Psykologian saralla positiivinen psykologia täydentää kuvan. Ei anneta nimen hämätä. ;)

Sini Heikkilä

Kirjoittaja on freelance-toimittaja, ympäristökasvattaja ja tuore Positive Psychology Practitioner.

Sini Heikkilä osallistui Joyllan ja Helsingin seudun kesäyliopiston järjestämään, maaliskuussa alkaneeseen, puolivuotiseen Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen. Kyseessä on Suomen laajin positiivisen psykologian koulutusohjelma (20 op).

Seuraava PPP-koulutus alkaa verkossa 5. marraskuuta. Lisätietoja Joyllan sivuilta: www.joylla.com/ppp

Ilmoittautua voi myös suoraan Helsingin seudun kesäyliopiston sivuilla:   https://www.kesayliopistohki.fi/kurssit/kategoria/terveys-ja-sosiaaliala-fi/mieli-ja-psykologia-fi-21451/?courseid=6542

Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen aloittivat syyskuussa muun muassa hyvinvointialan yrittäjät Karita Tykkä, Piritta Hagman, Ritva Enäkoski ja Kaisa Jaakkola. Ritva on myös Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtaja.
(Karitan kuva: Emma Ronkainen, Kaisan kuva: Elise Kulmala)

Sini Heikkilä

Kirjoittaja on freelance-toimittaja, ympäristökasvattaja ja tuore Positive Psychology Practitioner.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *