Korona voi olla kuolinisku vapaalle sivistystyölle

Kannanotto: Raija Meriläinen & Tuija Österman

Koulutussektori, kuten koko Suomi, on poikkeustilanteessa ja lähes polvillaan pandemian edetessä. Se muuttaa ja tuhoaa olemassa olevia rakenteita ja totuttuja toimintatapoja pakottaen meistä jokaisen valtavaan digiloikkaan.

Suomessa vapaa sivistystyö on kantanut läpi kriisien ja se on osa itsenäisen Suomen historiaa ja toivottavasti myös koronan jälkeistä tulevaisuutta. Lähihistorian näkökulmasta suuri muutos tapahtui 1990-luvun laman jälkeen, jolloin kunnat aktiivisesti muuttivat ja yhdistivät paikallisia vapaan sivistystyön toimijoita. Suomessa se tarkoitti vapaan sivistystyön supistumista.

Kesäopetuksen merkittävä tuottaja

Helsingin seudun kesäyliopisto on tuottanut pääkaupunkiseudulle 1960-luvulta lähtien laajan opintotarjonnan vastaten alueen osaamis- ja sivistystarpeisiin samoin kuin muutkin Suomen kesäyliopistot omilla alueillaan. Pitkä kesäkausi jatkuu aina toukokuusta syyskuuhun ja on taannut kassavirran kurssimaksujen muodossa. Kesäyliopistojen tuottamasta yli 100 000 opetustunnista suuri osa sijoittuukin kesään. Nyt virus lopettaa tulovirran, jonka pohjalle on aina rakennuttu seuraavien vuosien laaja opetustarjonta.

Suomen hallitus on tuottanut yrityksille pelastuspaketteja, jotta talouselämän pyörät pyörisivät myös globaalin epidemian jälkeen. Helsingin seudun kesäyliopisto on säätiöpohjainen koulutuksen tuottaja, jolle tulovirran loppuminen on todellinen uhka. Jos kriisi jatkuu yli kesän, saatamme nähdä konkursseja myös vapaassa sivistystyössä. Sen vuoksi myös kesäyliopistot tarvitsevat pelastuslautan eli tukipaketin jo huhtikuussa. Sen rakentajina ovat valtioneuvosto apunaan valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Nyt on kiire, sillä myös kesäyliopistot työllistävät, vuosittain 3 500 tuntiopettajaa.

Kesäyliopiston opettajat tekivät digiloikan

Poikkeustila alkoi 18.3.2020, jolloin me säätiössä lähdimme siirtämään lähiopetusta verkkovälitteiseksi. Samalla mielessä kasvava huoli taloudesta. Sitä lähdimme kampittamaan ajatuksella, että palvelemme opiskelijoita uusilla välineillä. Saimme osan opettajistamme tekemään digiloikan heidän siirtyessään rohkeasti perinteisestä luokkamuotoisesta opetuksesta etäopetukseen. Säätiömme opettajat työskentelevät meille toimeksiantojen pohjalta, jolloin side opettajaan ei perustu perinteiseen virka- tai työsuhteeseen.

Olemme tämän nopeutetun digiharppauksen aikana kysyneet opiskelijoilta palautetta saadaksemme vahvistusta sille, että valittu toimintalinja on oikea. Osa opettajistamme ei ole aikaisemmin opettanut etäopetuksen keinoin. Sen vuoksi tehty loikka on valtava. Samalla se on vahvistanut käsitystä siitä, että taitava opettaja uskaltaa laittaa sekä ammattitaitonsa että identiteettinsä alttiiksi uudessa oppimisympäristössä.

Valtionosuuden romahdus

Helsingin seudun kesäyliopisto kuten muutkin kesäyliopistot saavat valtionosuutta ja sen perustana ovat yksinkertaistaen kolmen edellisen toimintavuoden opetustuntikertymän keskiarvo. Jos opiskelijat eivät osta kesäyliopistojen tuottamaa koulutusta, laskevat peruuntuneet kurssit suoraan opetustuntikertymää. Sen vuoksi vuoden 2020 opetustuntikertymä ei voida ottaa pohjaksi seuraavien vuosien valtionosuuksille.

Tämän asian ratkaiseminen vaatii opetus- ja kulttuuriministeriössä uudelleen ajattelua. Se on kesäyliopistojen tulevaisuuden kannalta merkittävä peruskivi, jolle rakentaa uutta. Yhdessä ministeriön kanssa meidän tulee löytää kesäyliopistoille suotuisin ratkaisu. Helsingin seudun kesäyliopiston näkökulmasta voisimme unohtaa vuoden 2020 ja ottaa pohjaksi esimerkiksi vuoden 2019.

Tulevaisuus ilman kesäyliopistoja

Koronan jälkeinen aika on meille kaikille vielä epäselvää, lähtien aina kriisin kestosta. Kesäyliopiston näkökulmasta kriisin pitkittyminen on uhka toiminnan jatkuvuudelle.

Kesäyliopistomme tuottaa pääkaupunkiseudulla kaikille avointa korkealaatuista koulutusta oman osaamisen täydentämiseen jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti. Yleistäen voidaan todeta, että meillä on kahdenlaisia opiskelijoita eli niitä, joille kurssilla läsnä oleminen on merkittävä osa kokonaisuutta ja niitä, joille etäoppiminen kotona tai verkkokurssit riittävät. Koulutuksellinen tasa-arvo on mukana, kun rakennamme opetustarjontaamme.

Leikitään ajatuksella ja tilannekuvalla lokakuussa 2020 – koulutuskentällä ovat mukana ja toimintakykyisinä Suomen kaikki 20 kesäyliopistoa mukaan lukien Helsingin seudun kesäyliopisto pääkaupunkiseudulla.

Raija Meriläinen

Raija Meriläinen

Rehtori, toiminnanjohtaja
Helsingin seudun kesäyliopisto

Avatar

Tuija Österman

Suomen kesäyliopistot ry:n pääsihteeri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *