Parempi huominen – pannaanko pakettiin?

Raijan rapinat Singaporesta

Planet or Plastic? -näyttelyn juliste vaatii katsomaan yhä uudestaan. Kuvassa oleva jäävuori onkin tyhjä, ilmalla täyttynyt, kelluva muovipussi. Nämä muovipussit ovat arkea sekä Suomessa että Singaporessa. National Geographicin näyttely Singaporen ArtSciene Museossa Marina Bay Sandissa sisälsi yli 70 valokuvaa, karttoja ja huomiotekstejä.

Ensimmäinen asia, joka painui verkkokalvoilleni, oli teksti, jossa todettiin, ettei kukaan meistä tiedä, kuinka paljon kierrättämätöntä muovia nykyisin ajelehtii maailman merissä. Tutkimusten mukaan tiedetään, että vuosittain noin 14 miljoonaa tonnia uutta muovijätettä löytää tiensä mereen. Tämä jäte tappaa miljoonia meren eläimiä.

Muovi tuli ihmisen arkeen noin 150 vuotta sitten ja nyt 2020-luvulla meidät kohtaa haaste, jossa on tehtävä valinta näyttelyn kysymyksen muodossa ”planeetta vai muovi”. PET eli Polyethylene terephthalate otettiin 1940-luvulla teolliseen käyttöön. Varsinainen haaste muovijätteestä kehkeytyi 1970-luvulla, kun juomateollisuuden tarpeisiin kehitettiin kevyt ja kestävä muovipullo. Tänä päivänä lähes kaikki Yhdysvalloissa myydyt juomapullot ovat PET-tuotteita. Näyttelyn yksi pysäyttävimpiä tiedonjyviä on se, että maailmassa myydään arviolta noin miljoona muovista virvokepulloa joka ikinen minuutti, tunnissa siis noin 60 miljoonaa ja vuorokaudessa lähes puolitoista miljardia muovipulloa.

Näyttelyn kuvat ovat tarkoin valikoituja. Ne puhuttelevat katsojaa, aika ajoin jopa ahdistavat. Yhdessä kuvassa muoviseen kalaverkkoon takertunut merikilpikonna katsoo suoraan kameraan ja toisessa kuvassa isonokkainen haikara on päätynyt kokonaisuudessaan läpinäkyvän muovipussin sisälle. Sinisessä meressä kaunis merihevonen pitää kiinni vaaleanpunaisesta, muovisesta topsipuikosta. Kuvia katsellessani ohitan äidin ja noin 5-vuotiaan pienen tytön. Yhdessä he tarkastelevat kuvia ja pohtivat, miten tähän on päädytty.

Pulssini kiihtyy tutkiessani mikromuovien levinneisyyttä maailman kartalta. Joet täyttyvät mikromuovista ja kuljettavat sitä tehokkaasti kohti valtameriä esimerkiksi Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Jopa Pohjoismaat ja pohjoinen osa Kanadaa ovat mustaa aluetta, mikä tarkoittaa sitä, että ihmissilmälle näkymätöntä mikromuovia on löydetty lähes kaikista vesistöistä; järvistä, joista ja meristä. Musta väri kartassa viittaa siihen, että näillä alueilla veden mikromuovin määrä alittaa maapallon vesistöjen keskimääräisen pitoisuuden. Tilanne kuitenkin huononee jatkuvasti ja kaikkialla!

Seuraava näyttelyhuone käsittelee muovipusseja ja niiden käyttöä. Maailmassa käytetään yli triljoona muovipussia joka vuosi! Singaporelaisessa ruokakaupassa sen kokee konkreettisesti päivittäin. Siinä missä Suomen ja Euroopan muovipussien vastainen taistelu on edennyt hyvin, on tilanne Aasiassa ja jopa sen ekotietoisimmassa valtiossa Singaporessa aivan toinen. Täällä ruokakaupan kassa pakkaa ostoksesi kohteliaasti ja automaattisesti pieniin muovipusseihin, jollet erikseen ohjeista, että sinulla on oma ostospussi matkassa ja käytät sitä. Tilanne tuntuu paranevan pikkuhiljaa ja kassat ovat alkaneet kiittämään niitä, joilla on mukanaan oma kangaskassi tai reppu ruokaostoksia varten. Meitä muovipusseista kieltäytyjiä on vielä pieni vähemmistö, mutta olen ollut huomaavinani, että muovipussien boikotoijien joukko olisi vähitellen kasvamassa.

Helsingin seudun kesäyliopisto otti kestävän kehityksen agendalleen vuonna 2019. Lähdimme vähentämään jaettavaa materiaalia ja järjestelimme toimintojamme kestävän kehityksen hengessä. Sama linja jatkuu tulevina vuosina. Maailman parantaminen, oli se sitten muoviton tai monimuotoisempi maailma, lähtee meistä ihmisistä, tekemistämme päätöksistä sekä teoista ja visiosta paremmasta huomisesta. Ongelmien ratkaiseminen alkaa niiden tunnistamisen kautta. Toiminta vaatii päättäväisyyttä ja rohkeutta, usein se edellyttää tulemista pois mukavuusalueelta, mutta entistä parempi maailma on taatusti vaivannäön arvoinen.

Marraskuun terveiset kaikille, pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

 

Ps. Seuraava blogi kertoo joulun vietosta Singaporessa.

Raija Meriläinen

Raija Meriläinen

Helsingin seudun kesäyliopiston sapattivapaata Singaporessa viettävä rehtori, joka kirjoittaa blogiin kuulumisia ajankohtaisista aiheista Suomessa ja maailmalla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *