Ikuisen opiskelijan tunnustukset

Vieraskynä: Mirjam Kalland Tätä kirjoittaessa vietän viimeisiä viikkoja Fulbright-stipendiaattina Yale Child Study Centerissä New Havenissa. Illat vietän yleensä kirjojen parissa. Luen parhaillaan Elena Ferranten kirjoja hänen kasvuvuosistaan Napolissa. Luettuani ensimmäisen kirjan (Loistava ystäväni) marssin saman tien paikalliseen kirjakauppaan ja ostin kolme seuraavaa osaa. Kirja on yhdellä sanalla sanottuna järisyttäv... Läs Mera >

Tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta

Vieraskynä: Emma Kari Sellainen on Suomen tarina: tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta. Tarina elämän mittaisista matkoista kohti uuden oppimista, sivistystä ja osaamista. Itse aloitin koulun silloin, kun 90-luvun lama iski Suomeen. Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa. Se jätti haavan jokaiseen perheeseen. Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus. Nyt oma poikani aloittaa koulupolkuaan, ja sama harmaa aalto on jäl... Läs Mera >

Miten koulutususkon ajatus voi vuonna 2016 Suomessa?

Vieraskynä: Raija Meriläinen Helsingin seudun kesäyliopisto on keski-ikäinen 50-vuotias. Puolen vuosisadan ajan suomalaiseen koulutusmaailmaan ovat kuuluneet käsitteet sivistys ja koulutususko, joita molempia Helsingin seudun kesäyliopisto on vahvistanut opetustarjonnallaan. Samaan aikaan kotimaamme kehitystä on ruokkinut ajatus koulutususkosta. Sen perusajatuksena on, että pienen kansakunnan on menestyäkseen huolehdittava lapsistaan ja ... Läs Mera >

En malta lähteä kesäyliopistosta

Vieraskynä: Kari Uusikylä ”Miten tämä on mahdollista? Tekö muka olette saanut parhaan arvosanan?” kysyi professori teatraalisen hämmästyneenä nuorelta mieheltä. Olimme vuonna 1968 hakemassa Helsingin kesäyliopistossa suoritetun approbaturin loppumerkintää professorilta, joka oli pannut luennolla nuoren miehen naaman muistiin. Nuorukainen oli kertonut, että yhtä tenttikirjaa ei saanut Suomesta. Professori suuttui tai oli ainak... Läs Mera >

Jenkkimeininkiä ja epätasa-arvoa erikoistumiskoulutuksissa

Vieraskynä: Teemu Ollikainen Kun sain kunnian kirjoittaa Helsingin kesäyliopiston juhlavuoden blogiin, ajattelin ensin ylistää avoimen yliopistotasoisen koulutuksen mahdollisuuksia ja puhua elinikäisestä oppimisesta. Luin mielenkiinnolla uutta opinto-opasta ja pohdin, pitäisikö itsekin vahvistaa saksantaitoja tai opetella uusia viestintämenetelmiä. Kuitenkin päädyin kirjoittamaan vakavammasta asiasta, joka koskettaa itseäni, ammattik... Läs Mera >

Poimintoja suomipolun varrelta

Opettajan näkökulma, Jorma Kaunisto: kokemuksen kertomaa suomen kielen opettamisesta Helsingin seudun kesäyliopisto tarjoaa suomen opetusta ympäri vuoden ja sen järjestämät kurssit ovat nopein väylä hankkia yleiseurooppalaisten kriteerien mukainen sujuva kielitaito (taitotaso "B"). Neljän viikon pituisia tasoryhmiä on kaikkiaan yhdeksän. Esimerkiksi tällä hetkellä 35 opiskelijan ryhmässäni on edustettuna 25 kansallisuutt... Läs Mera >

Irti inforiippuvuudesta neljällä askeleella

Vieraskynä: Timo Lampikoski   Tarvitsemme tietoa muun muassa oppiaksemme uusia asioita ja hoitaaksemme ihmissuhteitamme ja työasioitamme. Informaatiosta ei ole puutetta nykyaikana, ja osa meistä tutkailee sitä jatkuvasti eri lähteistä. Informaatioaddiktio eli informaatioriippuvuus on kasvava ongelma. Inforiippuvaisella ihmisellä on pakonomainen tarve vilkuilla infoa, ja se tuottaa hänelle välitöntä mielihyvää. Hän saattaa... Läs Mera >

Kiitän – ja olen onnellinen

Vieraskynä: Satu Uusiautti Onnellisuus riippuu määritelmästä Onnellisuuden mittaaminen ja eritoten onnellisuuksien vertaileminen, esimerkiksi maittain tai kulttuureittain, on kiehtova asia. Olemmehan lukeneet lehdistä milloin minkäkinlaisista tuloksista, joissa Suomenkin sijoitus vaihtelee Euroopan ykkössijan se... Läs Mera >

Elämän pituinen rohkeus

Vieraskynä: Jani Toivola   Afroamerikkalainen kirjailija Maya Angelou totesi viimeisessä haastattelussaan ennen kuolemaansa, että rohkeus on ihmisen hyveistä tärkein, sillä ilman rohkeutta ihmisellä ei ole kykyä toteuttaa mitään muuta hyvettä. YK solmi syksyllä kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ohjaavat kaikkien maiden kehitystä vuoteen 2030 saakka. Kunnianhimoiset tavoitteet sisältävät mm. äärimmä... Läs Mera >

Ikäoppimista

Vieraskynä: Erja Rappe. Muistan lapsuudessani 60-luvulla vanhempien ihmisten, siis noin yli 30-vuotiaiden, tyytyväisinä todenneen, että hyvä kun ei tarvitse enää oppia uutta. Kun koulut oli käyty ja ammattiin päästy, saattoi luottaa siihen, että kovin paljon uusia asioita ei enää tarvinnut opetella työuran aikana. Moni joutui kuitenkin huomaamaan, että eihän siinä kuitenkaan ihan niin käynyt, tietotekniikka teki tuloaan ja työelämän muutosten... Läs Mera >